Euroopan muoviteollisuus on vedonnut sitkeän, jopa syvenevän taantuman jatkuessa syksyllä 2025 useammalla kirjeellä ja yhteydenotoilla EU-päättäjille muovialan ahdingon parantamiseksi.
Nyt EU ajelehtii, halkeilee eikä kykene uudistumaan. Stagnaatio ja tuotannon luontaisen tehostumiskyvyn korvaaminen ohjailulla on tehnyt EU:sta heikon ja haavoittuvan. Tämä uhkaa maanosan roolia hyvinvoinnin, kiertotalouden, strategisen autonomian ja vihreän innovaation airueena.
Euroopan muoviteollisuus ottaa iskua nyt kovasta kriisien ketjusta samalla kun kilpailevien talousalueiden markkina-asema vain vahvistuu. Deindustrialisaation syöksykierre on lähdössä todelliseen vauhtiin ja muovituotanto EU:ssa laski 13,3 % vuosina 2018–2022 ja 8,3 % vuonna 2023. Kierrätyskapasiteetin kasvu hidastui. Laitoksia suljettiin kymmeniä. Eurooppalaisen muovituotannon laskuvauhti 2020-luvulla on luokkaa miljoona tonnia vuodessa ja useampi iso valmistaja on vetäytymässä täältä kokonaan pois. Kierrätyshankkeita on peruttu tai lykätty vähintään 600 000 vuositonnin edestä.
Mitä Euroopan muoviteollisuus sitten esittää oman tilanteessa kohentamiseksi täällä?
Ainakin yleiset elinkeinoelämän toiminnan raamit tulisi uudistaa ja vahvistaa. Unionissa on tehty viimeisen 2 vuoden aikana useita ehdotuksia tähän suuntaan. Näistä mainittakoon Mario Draghin raportti The Future of European Competitiveness (2024), Enrico Letan raportti EU:n sisämarkkinoista (2024) ja Euroopan komission vuotuinen yksittäismarkkina- ja kilpailukykyraportti (tammikuu 2025). Hyvin tahmeasti kuitenkaan mitään on tapahtunut. Tarvitaan välittömiä ja päättäväisiä toimia alan pelastamiseksi sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin toipumisen varmistamiseksi. Toiveet tähän suuntaan asetetaan muun muassa Omnibus sääntelyn järkevöittämisen sekä Clean Industrial Deal -aloitteen kautta. Aiemmat toimet ovat edistäneet kiertotaloutta vaisusti ja muuta kehitystä jopa negatiivisesti vaikutusanalyysien ollessa hyvin olemattomia.
Valvonnan ja sääntelyn puolella ei pidä säätää sellaista, joka ei ole käytännössä valvottavissa tai aiheuttaa vain lisää taakkaa paikallisille vastuullisille toimijoille. Turha byrokratiataakka pitää purkaa. Energiahuolto ja kustannusten nousu ovat suuria uhkia yllämme. Nousevassa määrin myös turvallisuus, häiriöttömyys.
Tarvitaan harkittuja ja harmonisoituja toimivia pelisääntöjä. Meillä on oltava taloudellista kantokykyä resursoida toimintaa, joka edistää ja kannustaa kestävästi teollista toimintaa. Tarvitsemme osaamista kehittää ja käyttää taitavasti tekoälyä ja viimeisintä muovien valmistus-, jalostus- ja kierrätystekniikkaa. Verrattuna USA:an ja Aasiaan, Euroopan hallinto on aika lailla valmistavaa muoviteollisuutta ja sen asiakaskuntaa latistavampi tai vähintäänkin siitä etääntynyt koneisto. Näin ei pitäisi olla. Olemme Euroopassa kuitenkin 1,5 miljoonan ihmisen työpaikka ja hyvinvointia ympärillemme luova yritteliäs toimiala.