Luultavasti EK:n suhdannebarometrin 3/2025 valmistumisajankohta muoviteollisuudesta osui juuri nivelkohtaan, jossa tilanne kentällä oikeasti oli muutoksessa ja osin selkiytymätön. Joillain sektoreilla oli kesän jälkeen saatu enemmän tai vähemmän uutta kauppaa. Osassa oli petytty. Globaalin kauppasodan usvakaan ei täysin ole poistunut. Se sotkee näkymiä ja vaikuttaa yhä muun muassa raaka-ainevirtoihin sekä varastotilanteisiin. Siksi baro-tulos on nyt hieman vaikeasti tulkittavissa.
Edellinen keskikesällä 2025 tehty mittaus näytti todella vahvasti näkymää ”muuttumaton” eli valtaosa vastauksista oli rastittu ei muutosta-sarakkeisiin. Nyt keskisarakkeesta näkyy siirtymää monessa kohdissa sekä huonompi että parempi -puolille. Ei voi siis enää sanoa, että tilanne on muuttumaton, mutta eipä hirveän hyvin myöskään näe yhtä muutoksen suuntaa. Mahdollisesti tilauksia on alkanut tulla sisään tarjouksien mukaan osalle firmoja, mutta toinen puolisko firmoja ei ole niitä saanut, on vielä hävinnyt kisaa ja odottaa.
Yleisinä positiivisina merkkeinä muovialalla voitaneen pitää investointien ja työvoiman nollanäkymien muutosta sopivalle plussalle yhdessä tilausviisarin pienoiseen piristymiseen. Myös viime mittauksesta jostain syystä puuttunut käyttöaste alkaa lähestyä 70 %, mikä on aika normaali, jopa hyvä muovituotevalmistuksessa. Kapasiteetin ja materiaalin nousu tuotannon pullonkaulaksi on jotain uutta ja hieman ihmetyttää. Onko Euroopassa jo vähennetty niin paljon tuotantoa, että se tuntuu saatavuuden ongelmina, eikö Suomessa riitä uskallus investoida tarvittavissa määrin vai mistä on kyse?
Suurin pessimismi yrityksissä vallitsee kannattavuudessa. Tämä on linjassa sen kanssa, että muista tilastoista näkee muun muassa, että muovisten rakennustuotteiden tukkuhinnat ovat Suomessa romahtaneet melkoisesti, mikä tietysti heijastuu huonona kannattavuutena valmistajaportaaseen asti.