Suomessa komposiittijäte voidaan hyödyntää – piirrosvideo näyttää, miten KiMuRa-reitti toimii
Muoviteollisuus ry julkaisee uuden piirrosvideon, joka havainnollistaa, miten muovikomposiittijäte voidaan ohjata Suomessa hyötykäyttöön KiMuRa-reitin kautta. Suomeen on saatu aikaiseksi komposiittijätteen hyötykäyttöön kansainvälisesti poikkeuksellinen ja Euroopassa edelläkävijämäinen toimintamalli.
KiMuRa-reitillä (KIerrätetty ja MUrskattu RAaka-aine) muovikomposiittijäte kerätään, murskataan ja hyödynnetään sementinvalmistuksessa, jossa komposiitin lasikuitu toimii sementtiklinkkerin raaka-aineena. Muoviteollisuus ry:n mukaan Suomessa on mahdollista saada muovikomposiittijätteet hyötykäyttöön koko maan laajuisesti. Nykyisessä reitissä Kuusakoski Recycling Oy murskaa komposiittijätteen keskitetysti ja toimittaa sen Finnsementti Oy:n tehtaalle.
Komposiitti on materiaalina kevyt, luja ja pitkäikäinen. Samat ominaisuudet tekevät siitä hyödyllisen esimerkiksi tuulivoimaloiden lavoissa, veneissä, ajoneuvoissa, teollisuuden putkistoissa ja monissa teknisissä tuotteissa — mutta myös haastavan kierrättää. Muovikomposiittimateriaalin rakenne tekee kierrätyksestä vaativaa, koska materiaali on mekaanisesti ja kemiallisesti kestävää.
KiMuRa-reitti tarjoaa tähän teollisesti toimivan ratkaisun. Sementinvalmistuksessa komposiitin kuituosa voidaan hyödyntää sementtiklinkkerin raaka-aineena, ja komposiitin muovimatriisi toimii prosessin energianlähteenä. Finnsementillä komposiittimurske syötetään klinkkeriuuniin, jossa lasikuitu hyödynnetään sementtiklinkkerin ainesosana ja polymeerimatriisi polttoaineena; prosessista ei jää jäljelle jäännöstuhkaa tai -kemikaaleja.
“Komposiittijätteestä puhutaan usein ongelmana, vaikka Suomessa on jo toimiva reitti sen hyödyntämiseen. Uuden piirrosvideon tarkoitus on näyttää selkeästi, mitä jätteelle tapahtuu ja miksi kyse ei ole mahdottomasta vaan ratkaistavasta asiasta”, sanoo Muoviteollisuus ry:n asiantuntija, TkT Pirjo Pietikäinen.
Yksi sitkeimmistä väärinkäsityksistä koskee tuulivoimaloiden lapoja. Ne ovat olleet tuulivoimaloiden kierrätyksen haastavin osa, mutta Suomessa lapoja on jo kierrätetty KiMuRa-ratkaisun avulla. Vuonna 2022 Porissa purettujen tuulivoimaloiden lapajäte hyödynnettiin Suomessa KiMuRa-hankkeessa luodulla ratkaisulla, ja Suomen Uusiutuvat ry:n tiedotteen mukaan aiemmin osa materiaalista olisi voinut päätyä loppusijoitukseen tai ulkomaisten toimijoiden käsiteltäväksi.
“Komposiiteista tehdään pitkäikäisiä ja kestäviä tuotteita. KiMuRa-reitti osoittaa, että myös vaativalle muovikomposiittijätteelle voidaan rakentaa toimiva keräys-, käsittely- ja hyötykäyttöketju”, Pirjo Pietikäinen jatkaa.
Piirrosvideo tiivistää monivaiheisen kierrätysreitin helposti seurattavaksi kokonaisuudeksi. Videolla nähdään, miten komposiittijäte lajitellaan ja kerätään, miten se käsitellään kiertotaloustoimijan prosessissa ja miten murske hyödynnetään sementinvalmistuksessa. Muoviteollisuus ry:n komposiittijaosto on havainnut keskusteluissa sidosryhmien kanssa, että rinnakkaisprosessointi on vaikea kokonaisuus sitä tuntemattomille ja että piirrosvideo voi olla tehokas tapa selittää asia.
Piirrosvideon tavoitteena on lisätä tietoisuutta siitä, millä tavoin komposiitteja voi kierrättää ja miten yritykset voivat ohjata komposiittijätteensä hyötykäyttöön.
Työ jatkuu kansainvälisesti EU Interreg Baltic Sea Region -ohjelmassa toteutettavassa CompositeCircle-hankkeessa. Se kokoaa asiantuntijoita kuudesta maasta kehittämään komposiittimateriaalien kierrätysreittejä ja liiketoimintaekosysteemejä Itämeren alueelle.
CompositeCircle-hanke vie KiMuRa-reitin komposiittiosaamista eteenpäin ja tavoittelee sitä, että käyttöikänsä loppuun tulevat komposiittituotteet tulevat tarkoituksenmukaisesti korjattua, käytettyä uusissa kohteissa tai niistä osataan valmistaa raaka-aineita teollisuuden käyttöön.
“CompositeCircle-hanke antaa mahdollisuuden jakaa Suomessa syntynyttä osaamista laajemmin Itämeren alueella. KiMuRa on hyvä esimerkki siitä, miten kiertotalous tarvitsee sekä teknologiaa, logistiikkaa että yhteistyötä koko arvoketjussa”, sanoo Egidija Rainosalo, TKI koordinaattori, Centria-ammattikorkeakoulu Oy.
Katso video tästä: https://youtu.be/AscQrfnxRIU?si=P7w3f0yF4XJGEHaa
