Muovimarkkinat kehityksen mittareina

Vesa Kärhä (vesa.karhaplastics.fi), 24.10.2016

Euroopan muovien tuottajien järjestö PlasticsEurope julkaisi 21.10.2016 K2016 -messuilla tuotanto-, kysyntä- ja kierrätystilastonsa. Kansainväliset muovien markkinat kasvavat. Muovien markkinakasvu on hyvä kehityksen ja hyvinvoinnin mittari sillä muovituotteet mahdollistavat ihmiskunnalle laajasti ja luonnonvaroja säästäen niin paljon asioita, jotka muutoin olisivat käytännössä mahdottomia tuottaa kaikille

Koko maailman muovituotanto nousi vuodesta 2014 vuoteen 2015 lähes 4 % . Tonneina tuo merkitsee kasvua 311 miljoonasta tonnista 322 miljoonaan tonniin. Kasvu vaan jatkuu ja muut alueet kirivät Eurooppaa.

Euroopan talousalue oli yhä vuonna 2015 maailman toiseksi suurin muovien tuotantoalue. Noin 18 % maailman muoveista tuotetaan täällä. Kiina ohitti Eurooppamme vuosituhannen vaihteessa ja siellä tuotetaan nyt jo yli 27 % maailman muoveista.

Euroopan oman muovikysynnän arvioidaan olevan 49 miljoonaa tonnia. Muovimarkkinat elävät siinä tietysti asiakasketjujensa tahdittamana. Suurin muovien käyttöalue on pakkaaminen. Sinne tarvitaan noin 40 % kaikesta muovista. Seuraavina isoina suhteellisen selkeinä asiakasalueina ovat rakentamisen muovit 20 %, sitten tulee ajoneuvoteollisuus 9 %.

Saksa on Euroopan merkittävin muoviteollisuusmaa. Neljännes EU-markkinoiden muoveista jalostetaan tai käytetään Saksassa. Italia on seuraavaksi isoin 14 %:n osuudella ja Ranskalla on lähes 10 % markkinasiivu. Suomen osuus Euroopassa muovien sekä tuottajana että käyttäjänä on luokkaa 1 %. Se on hieman runsaat 500 000 t/a. Käytännössä ihan kaikissa EU-maissa on muoviteollisuutta jossain muodossa.

Vuonna 2015 Eurooppa oli muovien nettoviejä. Vientiylijäämän arvo oli yli 16,5 miljardia euroa. Suurimmat vientikohteet olivat Turkki, Kiina ja USA, nämä kaikki suunnilleen yhtä suurilla 12…13 %:n osuuksilla. Kovasti muovituotantoon investoiva USA on suurin muovien tänne tuoja, kaikkiaan 25 %:n osuudella. Sen lisäksi tänne tuodaan muoveja muun muassa Saudi-Arabiasta ja Etelä-Koreasta.

Muovien jätehuolto on Euroopassa harpponut kaikkein pisimmin askelein. Vuonna 2014 enää 30 % muovijätteestä meni kaatopaikoille ja määrä laskee yhä. Muun muassa Suomessa muovien kaatopaikkarajoitukset tulivat voimaan 2016.

Markkinaraportti 2016 tässä

Plastics - the Facts 2016

An analysis of European plastics production, demand and waste data

3.1MB, päivitetty 24.10.2016

Takaisin