Miten muovit jalostajineen saadaan vetämään maan taloutta lujaa ylös ja eteenpäin ?

Vesa Kärhä (vesa.karhaplastics.fi), 17.12.2023

Kati Halonen kirjoitti havaintojaan pohjautuen pitkälti keskusteluihin, joita kävi Muoviteollisuus ry:n toimitusjohtajan Vesa Kärhän kanssa ennen ja jälkeen syyskokouksen 21.11.2023, sekä Plastindustrienin toimitusjohtajan Thomas Drustrupin esitykseen “The Plastic Industry – Building Sustainable Societies”.

1980-luvun lopulla Tanska oli muovituotevalmistaja, kun taas meillä tuotettiin tuotteiden lisäksi kaikkia valtamuoveja. Vesa Kärhä on yli kolmekymmenvuotisella muoviurallaan nähnyt Tanskan muovialan yritysten sekä työpaikkojen määrän kolminkertaistumisen, samaan aikaan Suomessa työpaikkojen määrä on tippunut kuudestatoistatuhannesta nippa nappa kymmeneentuhanteen. Muovia painetaan meillä alas, muualla sillä nostetaan tekemistä ja hyvinvointia ylös.

Vesa kutsui Tanskan muoviteollisuusliiton Plastindustrienin toimitusjohtajan Thomas Drustrupin Helsinkiin 21.11.2023 kertomaan miten Tanskassa on onnistuttu aikaansaamaan hyvää pöhinää, kun Suomessa tuntuu olevan lähinnä hiipuvaa pihinää. Miten nihkeä ja tunnepohjainen ”rajoita, vähennä, vältä” -ilmapiiri muovia kohtaan voitaisiin muuttaa positiiviseksi ja sitä kautta menestykseksi koko Suomelle. Tässä, siis muoveissa, olisi niin paljon mahdollisuuksia, joita muut osaavat hyödyntää meitä paremmin .

40 vuotta sitten Tanska ei ollut Suomea kummoisempi, ainakaan muoviteollisuuden osalta. Myös tanskalaiset uskoivat, että matala profiili on paras tapa välttyä negatiivisilta kommenteilta, joten myöskään positiivisista asioista ei tehty sen kummempaa numeroa. Mutta sitten tanskalaiset ottivatkin käyttöön uuden ja avoimemman lähestymistavan. Plastindustrienin sihteeristö otti muovikauhan kauniiseen käteen ja lähti hakemaan yhteistyötä eri tahojen kanssa kuluttajista poliitikoihin.

Esimerkiksi Plastic Free Oceans -projektissa on mukana ratkaisuja kartoittamassa ja kehittämässä partnereita muoveihin kriittisesti suhtautuvista kansalaisjärjestöistä teollisuuteen, yliopistoista politiikkoihin. Kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että muovi ei kuulu roskana luontoon. Yhteistyötä on helpompi tehdä samalla puolella pöytää.

Viestintä ei siis ole pakollinen paha tai jotain, mitä pitäisi pitää vakan alla, vaan huikea mahdollisuus oikeasti vaikuttaa. Kunhan koko arvoketju otetaan mukaan. Tanskassa vaikuttaminen on aloitettu jo opiskelijoista, sillä nuoret ovat muovialan parhaita brändilähettiläitä.

Muovilla on sekä materiaalina että teollisuutena paljon tarjottavaa yhteiskunnalle, mutta muoviin suhtaudutaan tunteella ja väärien olettamusten pohjalta. Tanskassa työkaluiksi on otettu faktat ja numerot. Vahvistamalla Pohjoismaiden keskinäistä yhteistyötä voimme lisätä painoarvoamme EU:ssa ja globaalisti, ja samalla nostaa muovin ja muoviteollisuuden arvostusta. Olisiko meidänkin aika keskittää katse faktapalloon ja hyökätä läpimurtoihin?

Takaisin