Muoviteollisuus suuntaa kohti Euroopan kesää ja sen yli

Vesa Kärhä (vesa.karhaplastics.fi), 28.6.2024

Euroopan muovituotevalmistus on parhaillaan melko jakaantunut vahvan kasvun maihin ja pysähtyneisiin alueisiin sekä tuotesegmentteihin.

Erittäin hyvällä tahdilla tällä hetkellä muovia jalostavat ja uutta yritystoimintaa houkuttelevat itäisen EU:n maat, kuten Tsekki, Bulgaria, Romania ja Kroatia sekä jo pidempään kasvanut Puola. Lännessä, kuten Saksassa, varsinkin rakentamisen ja ajoneuvojen osavalmistajat ovat jo pidempään rämpineet. Tosin kyllä yhä Saksan muovituotanto ja tuotevalmistus ovat suurta, tervettä teollista toimintaa ja useiden miljardien eurojen vientituloja maahan tuovaa. Vie hetken, ennen kuin suhdanne taas muuttuu ja tilauskannat sielläkin vahvistuvat.

Entä Suomi? Muoviteollisuuden tilamme on jossain ääripäiden keskellä. Emme kokonaisuutena ole riippuvaisia mistään yhdestä tuote- tai asiakassektorista. Osa yrityksistä on saanut varsin hyvin uusiakin tilauksia ja työtä riittää. Tekijöistä on edelleen paikoin pulaa, joskin lievemmin kuin vielä pari vuotta sitten.

Suomessa hieman huonosti ymmärretään muovien sekä niiden jalostajien positiivinen merkitys ja tärkeys yhteiskunnan kriittisten toimintojen takaajana. Tai jos ymmärretäänkin, ei jostain syystä nähdä, että kotimaastahan ne tuotteet kannattaa hankkia ja täällä valmistaa. Meillä olisi tässä ihan monipuolinen ja toimiva noin 600 muoviyrityksen ja yli 10 000 osaajan joukko käytössämme vaikka mihin tuotetarpeeseen, viennissä sekä kotimarkkinoilla.

Muoviteollisuus Suomessa on valmis, vastuullinen ja ympäristömyötäinen hyvinvointitekokone. Toimimme ja palvelemme maailmaa täältä jo laajasti, ilman astronomisia ja riskipitoisia miljardi-investointeja tai ympäristöä rasittavia hankkeita. Yrityksemme tarvitsevat vain kannattavan ja siten kannustavan liiketoimintaympäristön, josta voi ponnistaa parempaan suoritukseen kuin kilpailijamaissa. Eikös se Suomi voisi tässä paras olla?

Takaisin