Kertamuovautuva muovi, jota ei voida ilman kemiallisen rakenteen hajoamista sulattaa ja muovata uudelleen. Kertamuovin raaka-aine on yleensä nestemäinen monomeeri tai esipolymeeri. Lämmön avulla muovattaessa raaka-aineen molekyylien välille muodostuu ns. silloitussidoksia ja nestemäinen olomuoto muuttuu kiinteäksi. Esimerkiksi bakeliitti (PF) ja polyuretaani (PUR).
« Takaisin sanastoon« Back to Glossary Index